Kevään parhaita puolia on, että ulkona voi taas puuhastella yhtä ja toista ilman välitöntä jäätymisvaaraa. Tänään oli kevätpäivä parhaimmillaan, ja iltapuhteena tulikin osallistuttua pensasaidan leikkausprojektiin. Selvisin orapihlaja-aidan operoinnista yllättävän vähin piikinpistoin, mikä joko kertoo siitä, että olen vain niin näppärä käsistäni, tai sitten olen vain teeskennellyt osallistuvani työhön – itse tietenkin väitän, että kyse on siitä ensimmäisestä vaihtoehdosta :).

Mutta asiaan. Lupailin pari postausta aikaisemmin, että näytän blogissa jotain, mikä ainakin minua itseäni on innostanut. Sain vihdoinkin otettua valokuvia aiheeseen liittyen, joten kerrottakoon nyt, mistä on kysymys. Nimittäin Vintajin uusista Patina-väreistä. Värit ovat periaatteessa metallimaaleja, mutta niiden värisävyt jäljittelevät luontaisia patinan värejä. Syy, miksi itse olen tuotteesta niin innostunut, on se, että olen aina rakastanut maalaamista, ja aika usein olen kaivannut metalleihin lisää väriä. Kun mahdollisuutta ei ole emalointiin, patinamaalit ovat mielestäni aika hyvä vaihtoehto, ja ainakin tähänastisten kokeilujeni perusteella värit ovat paitsi sävyltään aivan ihania, myös aika tiukasti metallin pinnassa kiinni – mikä tietysti on aika tarpeellinen ominaisuus.

Enemmittä puheitta, tässä kaksi ensimmäistä patinamaalattua koruani, ja lähikuvat maalatuista fokaaleista. Ensimmäisessä korussa riipus on ensin etsattu ja sen jälkeen patinamaalattu, toisessa riipus on piinallisesti sahattu ja sen jälkeen maalattu:

Uutta jadea, jaspisakaattia ja aventuriinia, sekä maalattua kuparia

Kuparinen lehti/sydän "patinoituna"

Kuparia, akaatteja ja patinamaalia

Vain kaksi kertaa sormeeni sahasin...