Väriä elämään

Aurinko sulattaa viimeisiä lumia kovaa vauhtia, ja ruohon vihreys vie voiton lumen valkoisesta. Tänään näin kevään ensimmäisen joutsenen, ja telkkäpariskuntakin taisi uiskennella jo järven sulapaikassa. Mieli piristyy väkisinkin, kun kevät etenee isoin harppauksin.

Tänään sain vihdoinkin kaivettua esiin nurkassa pölyttyneen valokuvaustelttani, ja testasin sitä korukuvaukseen. Valo riitti nyt selvästi paremmin kuin aikaisemmissa otoksissa, ja kivien ja lasin värisävyt toistuvat nyt sellaisina kuin ne luonnossakin ovat. Syväterävyys jättää vielä toivomisen varaa, eikä näistäkään kuvista taida vielä olla verkkokaupan tuotekuviksi, sen verran epämääräisiä kuvat ovat. Tänne blogiin uskaltaudun kuitenkin laittamaan pari otosta, ihan vain näiden värien vuoksi :).

Sateenkaaren värejä

Sateenkaaren värejä rannekorussa

Hopeaa ja jaspista(?) Leaf-kaulakorussa

Hopeaa ja jaspista(?) Leaf-kaulakorussa

Kaikki järjestyy…

Kun helmikuun alussa aloitin yrityksenperustamisprosessin, kuvittelin, että kaikki kävisi yksinkertaisesti ja nopeasti, kun suunnitelmat kerran olivat tarkasti tehtyinä. Totuus valkeni kuitenkin pian, kun ensimmäisenä ongelmana oli yrityksen nimen rekisteröinti. Oli aivan hiuskarvan varassa, ettei vuosia muhinut ideani Korupaja Hopeakuusta jäänyt toteutumatta, mutta tuntemattomien ihmisten ystävällisyys lopulta pelasti kaiken…

Viime viikolla sain postissa paketin leimakaivertamosta, uudenkankea nimileimani ja pitoisuusleimat saapuivat. Vasta tänään, viikkoa myöhemmin (miten niin olen kärsimätön?), TUKES vihdoinkin hyväksyi nimileimani lopullisesti. Olin jo ehtinyt hätyytellä niin TUKESia kuin kaivertamoakin, mutta tämäkin asia järjestyi ihan itsestään :).

Pieniä ilonhetkiä koin myös saatuani nettisivujeni ulkoasun vihdoinkin sellaiseksi, millaisena sen olin mielessäni visualisoinut. Sivut ovat yhä kesken, mutta tänään ne ottivat pitkän harppauksen eteenpäin. Ehkä tosiaan saan sivut jonain päivänä valmiiksi.

Uusia koruja ei tänään ole tarjolla, olen päättänyt omistautua nettisivujen tekemiselle siihen asti, että saan ne julkaistua. Sen sijaan kuvassa ihanat, ikiomat leimani, joiden eteen olen tehnyt töitä jo kuusi vuotta. Nyt ne ovat vihdoinkin olemassa!

Nimileimani AGQ

Nimileima AGQ seuranaan kaksi pitoisuusleimaa, eli 925 ja 585.

Kun valo ei riitä…

Olen viettänyt koko päivän uuden verkkokauppaohjelmistoni parissa sillä tuloksella, etten ole saanut mitään järkevää aikaiseksi. Innokkaana aloittamaan kaupustelun halusin tietysti lisätä kauppaan tuotteita niin nopeasti kuin mahdollista. Olisi pitänyt muistaa, että hiljaa hyvä tulee…

Ainakin opin sen, että yksi loisteputkivalo ei riitä värikkäiden korujen makrokuvaukseen sisätiloissa. Näpsin pari tuntia valokuvia tähänastisesta korutuotannostani, ja kun viimein (kameran akun tyhjennyttyä) aloin editoida kuvia, sain huomata, että valo ei ollutkaan riittänyt. Vaikka Photoshop on hyvä ohjelma, sekään ei onnistunut tuomaan korujani päivänvaloon.

Aina voisi tietysti mennä ulos kuvaamaan, mutta suhjuinen keli ja harmaa taivas eivät oikein houkuta mukavuudenhaluista sisätyöläistä. Vaikka valo ulkona ehkä riittäisi kameralleni, se ei tänään riitä allekirjoittaneelle. Täytynee unohtaa verkkokaupan täyttäminen toviksi ja jatkaa varsinaisten nettisivujen parissa pakertamista.

Korukuvat eivät ottaneet onnistuakseen, mutta tässä pari kuvaa eiliseltä, jolloin valo oli hitusen parempi:

Ensin Talvi-rannekoru, joka pääsi otsakepalkkiinkin kauniiden sävyjensä ansiosta:

Talvi-rannekoru

Lasia, kristallia ja hopeaa sisältävä killutinrannekoru

Ja sitten amatsoniittia, hopeaa ja lumikvartsia sisältävä raikas Kaste-rannekoru:

Kaste-rannekoru

Amatsoniittia, lumikvartsia ja hopeaa sisältävä rannekoru.