Taideterapointia

Kulunut viikko on ollut raskasta aikaa, jota huoli perheenjäsenen terveydestä on varjostanut. Minun tapani reagoida tällaiseen huoleen on vetäytyä itseeni ja murehtia – ja sitä on tullut tehtyä vähän liiankin kanssa – siinä määrin, että korujen tekemisestä ei ole tullut mitään. Huoli ei ole vieläkään täysin väistynyt, mutta ehkä jotain auringonpilkahduksia on näköpiirissä. Elämä voittaa!

Erään viisaan ihmisen neuvosta olen yrittänyt hukuttaa huoleni mustepulloon, tai tarkemmin ottaen, piirtää ne paperille musteen ja kynän avulla. Mitään loisteliasta taideteosta ei näinä päivinä ole syntynyt, mutta sain ainakin muutaman kyyneleen siirrettyä allaolevaan kuvaan. Tänään ajattelin taas tarttua piirustusvälineisiini. Jos edelliseen kuvaan piirsin murheeni, ehkä tämänkertaiseen paperiin piirtyy hitunen toivoa.

Siirsin huoleni paperille.

Siirsin huoleni paperille.

Hyvästit mummulle

Olette ehkä ihmetelleet, miksi Korupaja Hopeakuu on ollut niin hiljaa jo pidemmän aikaa kuluneena keväänä ja kesänä. Syynä on se, että mummuni kunto, joka oli jo jonkun aikaa heikentynyt, alkoi olla sitä tasoa, että oli selvää, että elinpäiviä ei enää ollut monta jäljellä. Näinä viimeisinä viikkoina tuntui tärkeältä olla rakkaan perheenjäsenen lähellä niin paljon kuin mahdollista – ja samalla jättää korutyöt vähän vähemmälle. Kun mummu sitten 8.6. nukkui pois, saatoin ainakin olla levollinen sen suhteen, että olin ollut läsnä.

Vaikka mummun poislähtö oli ilmeistä ja odotettavissa, ovat nämä kuolemaa seuranneet viikot olleet meille vaikeita. Olo tuntuu tyhjältä ja muistot mummusta katkaisevat muun ajatustoiminnan monta kertaa päivässä. Takaisin iloon ja arjen rytmiin löytäminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi.

Nyt alkaa kuitenkin olla aika ryhdistäytyä – uskon, että töihin ryhtymällä se ilokin löytyy pikkuhiljaa. Huomenna on tämän kesän putiikkikauden ensimmäinen päivä, jolloin Korupaja Hopeakuu löytyy jälleen Kutalasta klo 18-20. Sunnuntaina taasen on avoimien ovien päivä korupajalla Hahmajärventie 275:ssä klo 11-17. Tervetuloa molempiin tapahtumiin! Lisäksi muistutan taidenäyttelystäni Mouhijärven kirjastossa 19.7. asti. Näyttelyn nimi on Kipukohtia. ja se koostuu maalauksista ja kirjoittamistani runoista.

Näyttelystä

Näyttelystä

 

Kompassit esiin!

Taas on aika kiitänyt eteenpäin ilman uusia blogikirjoituksia, mutta nyt on tarkoituksena korjata asia. Alkuvuosi on Korupaja Hopeakuulla ollut hiljaiseloa, lähinnä siitä syystä, että ns. siviilielämä on vienyt liikaa aikaa korunteolta. Nyt kuitenkin on kevät, kohta melkein kesä, ja Hopeakuulla alkaa taas aktiivisempi kausi.

Kevät polkaistaan kunnolla käyntiin ensi viikonloppuna (18.-19.4.), kun Pirkanmaan Taidesuunnistus 2015 “kisataan” ympäri maakuntaa. Korupaja Hopeakuu on ensimmäistä kertaa mukana suunnistuskohteena, ja samalla on myös ensimmäinen kerta, kun pajan ovet aukeavat yleisölle ylipäätään. Tapahtumassa on mukana yhteensä 116 kohdetta, joissa taiteilijat ja käsityöläiset esittelevät omia työpajojaan, ateljeitaan ja tietysti teoksiaan. Korupaja Hopeakuu on suunnistuskohde numero 67, ja löytyy osoitteesta Hahmajärventie 275, Sastamala. Suunnistuskohteet ovat avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 11-17, ja ainakin täällä Korupajalla tarjolla on taide-elämysten lisäksi myös kahvia, teetä ja jotain makeaa :). Tervetuloa siis kaikki, tutustumaan koruntekoon ja miksei myös tekemään ostoksia!

Suunnistusviikonlopun lähestyessä Korupajalla on paitsi lakaistu pois hämähäkin seittejä ja hopeapölyä, myös ripustettu tauluja ja tietenkin tehty koruja. Allaolevassa kuvakoosteessa näkyvät paitsi pari viimeisintä kaulakorua, toinen kuparia ja toinen hopeaa, myös korupajan tärkeimmän työpisteen tärkeimmät työkalut – eli kultasepän saha ja suti, jolla sahanpurut lakaistaan talteen:

Uusimmat korutuotokset sekä pala korupajan arkea.

Uusimmat korutuotokset sekä pala korupajan arkea.

 

Kädentaidoista taiteeseen

Aika on taas vierähtänyt liian nopeasti, ja edellinen blogikirjoitus on jo ehtinyt pölyyntyä netin arkistoissa. Näin kevään koitettua onkin syytä ottaa taas taas näppäimistö kauniisiin käsiin ja kertoa vähän, miten Korupaja Hopeakuulla nykyään menee.

Talvi sujahti ohitse ajatustakin nopeammin, ja erinäisten lämmitys- ja pakkasongelmien takia pajalla työskentely jäi aika vähäiseksi – tarkoitus on ottaa menetettyä aikaa kiinni nyt kesällä. Uusia koruja on toki syntynyt, ja on niitä myytykin, mutta koska onnistuin ennen joulua kadottamaan kamerani laturin, uusia kuvia ei valitettavasti näistä luomuksista ole. Uusi laturi on kuitenkin hankittu, ja jatkossa lupaan olla kameran kanssa vähän ahkerampi.

Kevät alkoi ennen aikojaan, ja sen mukana melkoisen jännittävä, minulle ja Korupaja Hopeakuulle, uusi juttu – olen nimittäin mukana parhaillaan käynnissä olevassa REKRY:n eli Rakentavan Esiintymisen Kulttuuri ry:n taidenäyttelyssä Sastamalassa. Olen harrastanut maalaamista enemmän ja vähemmän vakavasti jo lapsuudesta asti, ja nyt tarjoutui tilaisuus laittaa töitä myös muiden nähtäville. REKRY:n ensimmäinen näyttely on vielä avoinna 29.5. asti klo 10-18 Vammalan vanhalla postilla osoitteessa Puistokatu 11, eli nyt on jo kiire tulla tutustumaan – aikaa on enää kolme päivää!

Kesän myötä, 19.6., avautuu jälleen Korupaja Hopeakuun ja Sinikka Taipaleen yhteinen kesäputiikki Sastamalan Kutalassa. Olen mukana näillä näkymin myös ainakin Jumesniemen maalaismarkkinoilla sekä Häijään markkinoilla. Tarkempia putiikin aukioloaikoja laitan seuraavaan kirjoitukseen, samoin markkinoiden päivämääriä. Tämän viestin lopetan kuitenkin kuvalla maalauksestani, jonka joku onnellinen näyttelyvieras sai omakseen. Haikein mielin katselen nyt kuvaa, omista lapsosistaan on aina yhtä vaikea erota :).

Katse - valkoinen kissa

Akryyli canvaslevylle.