Joulunodotusta

Edellisestä kirjoituksesta on taas kulunut noin sata vuotta, mikä on kyllä enemmän kuin noloa! Syksy pääsi karkaamaan käsistä ensin keittiöremontin ja sitten kattoremontin muodossa, ja ennen kuin huomasinkaan, oli aika joulukiireiden ja touhotuksen. Menin heikkona hetkenä ilmoittautumaan Verkarannan Joulutorille kahdeksi joulua edeltäväksi viikonlopuksi, ja sillä tiellä sitä nyt ollaan :D.

Ensimmäinen viikonloppu on nyt onnellisesti takanapäin, ja vasta nyt ehdin kirjoittaa blogiin kokemuksistani. En ole aikaisemmin vieraillutkaan Verkarannassa, joten kaikki oli minulle ihmeellistä ja uutta, kun perjantaiaamuna saavuin paikalle tavaroideni kanssa. Tämä on ehkä minun urani “eniten vakavastiotettava” myyntitapahtuma jo siitä syystä, että tori kestää yhteensä kuusi päivää, mutta myös siinä mielessä, etten ole aikaisemmin uskaltanut tuotosteni kanssa Tampereen hulinaan. Mutta hyvinhän se on mennyt, olen saanut vain rakentavaa ja positiivista palautetta asiakkailtani, ja päässyt jutustelemaan myös muiden käsityöläisten kanssa. Ja siinä sivussa, kuin itsestään, kauppojakin on syntynyt.

Olen joutunut jättämään haikeat jäähyväiset useille sellaisille koruille, jotka ovat odottaneet sitä juuri oikeaa omistajaa pitkänkin aikaa. Nyt kun juuri oikea omistaja ja se juuri oikea koru kohtasivat, oli ilo nähdä, kuinka hyvälle mielelle asiakas tuli, ja siinä samassa oma suruni viimeisestä kohtaamisesta korun kanssa haihtui. Onnea korut, uusiin koteihinne!

Huomenna alkaa ankara aherrus ja ideointi uusien korujen synnyttämiseksi ensi viikon Joulutoripäiviä varten. Nyt on kuitenkin vielä hetki aikaa muistella menneitä ja näyttää, miltä myyntipöytäni näytti ennen torin alkua. Tässä siis kuva Verkarannan myyntipöydästäni:

myyntipöytä

Myyntipöytä Verkarannassa

Tervetuloa Verkarannan Joulutorille taas ensi perjantaina 19.12. klo 10-18, sekä lauantaina ja sunnuntaina klo 11-17. Uusia tuotteita on luvassa mahdollisimman paljon :).

Hyvää mieltä

Väsynyt mutta onnellinen, sellainen on oloni juuri nyt – sen lisäksi, että selkä ja jalat ovat ihan väsyneet ja kipeät.

Vietin menestyksekkään päivän myyden ja esitellen korujani niin vanhoille ystäville kuin uusille tuttavuuksillekin. Päivä oli kaikin puolin onnistunut – korutelineet (niin itse tehdyt kuin ostetutkin) toimivat juuri niin kuin niiden pitikin, myyntipöytä oli hyvännäköinen, ja asiakkaat viihtyivät tapahtumassa – ja kauppakin kävi paremmin kuin hyvin. Onneksi olimme varanneet tarjolle kuumaa kahvia ja teetä – sää oli nimittäin keväisen kolea, tai niin kuin näin kylmässä 7 tuntia värjötelleen myyjän näkökulmasta voisi sanoa, hyytävän kylmä. Mutta raitis ilma oli toisaalta ihan oikeutettua, olihan kyseessä nimenomaan Hyvän mielen Kevättuuletus. Minut on ainakin tuuletettu nyt ihan riittävästi muutamaksi päiväksi, ja olen hyvää mieltä pullollaan :).

Kamera unohtui aamuhässäkässä kotiin, mutta kännykkäkamera tuli pelastajaksi, joten tässä pari kuvaa tämänpäiväisestä myyntipöydästäni. Korutelineet erottuvat valitettavan heikosti, mutta voin kertoa, että ne on modifioitu näppäristä valokuvakehyksistä, jotka tarttuivat mukaan torstain ostoskierrokselta:

Koruja esillä

Taustalla valkoinen tee-se-itse koruteline

Koruja esillä

Uusia korukauloja sekä tee-se-itse koruteline nro. 2

 

Koruja esillä vielä lisää

Rannekoruteline sekä kännykkäkorutelineet á la Ikea